Pelletin Historia
Ympäristötekniikan opetus alkoi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa omana koulutusohjelmanaan vuonna 2000. Tätä ennen ympäristötekniikka on ollut osa energiatekniikan opintoja aina 1990-luvun alusta lähtien. Ympäristötekniikka toimi aluksi vahvasti yhteistyössä energiatekniikan koulutusohjelman kanssa. Ympäristötekniikan opiskelijat halusivat alusta alkaen kuitenkin vahvemmin erottua energiatekniikan koulutusohjelmasta ja tekivät yhdessä päätöksen muun muassa omien haalareiden hankkimisesta. Kun päätettiin erottua joukosta omilla haalareilla, niin myös päätös oman killan perustamisesta keväällä 2001 vahvistui. Pelletin perustamiskokous pidettiin 19.3.2001 ja se kokosi Aalef- kabinettiin 12 perustajajäsentä. Pelletin perustamisessa auttoivat vahvasti energiatekniikan killan Armatuurin aktiiviset jäsenet, erityisesti mainittakoon Heidi Westerlund (ent. Mononen), Mia Lund sekä laboratorioinsinööri Simo Hammo. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi Sanni Väisänen (ent. Mikkonen), emäntänä, varapuheenjohtajana ja tiedottajana toimi Kaisa Pellinen (ent. Lappeteläinen). Muita hallituslaisia olivat muun muassa Katja Kangas (ent. Rouvari), Saarni Kianto, Veera Kiuru (ent. Tikka) sekä Jaano Juhmen.
Killan toiminta oli alussa varsin pientä ja budjetti niukka. Tarpeen tullen kiltalaiset avustivat esimerkiksi vuosijuhlalipuissa ja haalareissa omista pusseistaan. Ympäristötekniikan koulutusohjelma tuki myös alussa vahvasti kiltatoimintaa. Legendaarisista Pelletin henkilöistä voisi mainita Kaisa Pellisen, joka oli ensimmäinen pellettiläinen edarissa, yo-kunnan hallituksessa ja sihteeristössä. Sittemmin perässä on seurannut mallikkaasti Tytti Bruce, joka toimii aikanaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Myös oman merkittävän vaikutuksensa killan historiaan ovat antaneet sen perustamisessa vahvasti mukana toimineet Mia Lund, Heidi Westerlund, jotka lähtivät mukaan myös ensimmäiseen hallitukseen, sekä Simo Hammo, joka oli kyllä aina ensimmäisenä näyttämässä vihreää valoa lähes kaikille Pelletin hallituksen tai kiltalaisten ehdotuksille.
Killan nimen valitseminen tuotti paljon ongelmia. Nimeksi haluttiin muista poikkeava iskevä nimi, joka toisi konkreettisesti esille jotain ympäristötekniikkaan liittyvää. Ehdotuksena oli esimerkiksi ”Flotaatio”, mutta lopulta päädyttiin Pellettiin, vaikka se saattaisikin taipua puhekielessä ”pefletiksi”. Pelletti kuvasti myös hyvin killan olemusta jo alusta alkaen: pieni ja tiivis. Myöhemmin killan toiminnassa ovat päässeet esille pelletin muut ominaisuudet: uusiutuvuus, ympäristöystävällisyys ja energiatiheys.
Ensimmäiset ympäristötekniikan opiskelijat liittyivät oman killan puuttuessa Armatuurin jäseniksi ja haalareiden väri oli alun perin valkoinen, kuten energiatekniikan opiskelijoilla. Oman killan perustamisen myötä päätös omien haalareiden hankkimisesta seuraavaksi vuodeksi oli selvä. Haalarin värin pohdinnassa eniten kannatusta saivat mm. taivaansininen, vaaleanvihreä, tummansininen, violetti ja ruskea (ruskea oli Simo Hammon ja Ympäristötekniikan professori Esa Marttilan yhteinen ehdotus, joka tiettävästi juursi alkunsa samoihin aikoihin energia- ja ympäristötekniikalla työn alla olleeseen PaKu - paskasta kultaa -projektiin). Koska haalareiden väriehdotuksia oli useita, päädyttiin kiltalaisten lippuäänestykseen, joka toimitettiin jättämällä äänestyslippu killan ilmoitustaululla sijainneeseen postilaatikkoon. Vaihtoehtoina oli lopulta taivaansininen, vaaleanvihreä ja grafiitinharmaa. Voiton äänestyksessä vei vihreä, mutta loppujen lopuksi kävi ilmi, ettei haalarifirmalla ollut edes toimittaa halutuista väreissä kuin grafiitinharmaata, joten siihen päädyttiin. Alkuperäinen vihreä on säilynyt kuitenkin killan logossa.
Pelletin logon suunnitteli silloinen ympäristötekniikan fuksi Ilari Kauppi. Alun perin logon kuului olla reunoiltaan hammasrattaan sakarainen, mutta hankalaksi ommeltavaksi osoittautunut merkki vaihdettiin ympyräreunaiseen. Killan alkuperäiseksi väriksi voidaan todeta vaaleanvihreä, mutta vuosien saatossa myös harmaa on vakiinnuttanut asemansa. Nämä yhdessä muodostavat ainutlaatuisen väriyhdistelmän, jota tuskin löytyy miltään muulta killalta.
Pelletin ja Armatuurin opiskelijoilla oli 2000-luvun alussa yhteinen fuksiviikon tapahtuma, jossa uudet opiskelijat viettivät kahden päivän yhteisen ajan Päiviön saarella Energia- ja ympäristötekniikan osaston opetushenkilöiden kanssa. Toki muillakin koulutusohjelmilla oli omat tutustumispäivänsä, mutta jännittävä teltta- ja mökkireissu leirinuotioineen oli hauska riitti tiiviin opiskelijayhteisön luomisessa jo ensimmäisistä päivistä lähtien. Harmillisesti perinne päättyi muutaman vuoden jälkeen. Nykyään ympäristötekniikan koulutusohjelma järjestää fuksiviikoilla koulutusohjelmapäivän uusille opiskelijoille.
Pelletti sai oman kiltahuoneen vuonna 2003 yliopiston 3-vaiheen rakennuksesta. Pelletin kiltahuoneeksi ehdotettiin silloista kellarikerroksessa sijaitsevaa ATK- luokkaa, joka todettiin hyväksi, kunhan tila ensin raivattiin tyhjäksi tietokoneista. Ironista kyllä, toimivan Internet yhteyden saaminen vanhaan ATK-luokkaan muodostui lähes mahdottomuudeksi. Internetyhteyttä tälle vanhalle kiltahuoneelle odotetaan tiettävästi edelleen. Tyhjää kiltahuonetta lähdettiin kalustamaan muutamalla kierrätyskeskuksesta hankituilla tuolilla ja pöydillä, mutta myös monet kiltalaiset lahjoittivat huonekalu- ja tarvikeylijäämiään, jotta huoneesta saatiin käyttökelpoinen ja jossain määrin viihtyisä alusta alkaen. Erinäisistä lähteistä saatiin siten myös työskentelypöydät ja tuolit, sohva, jääkaappi, televisio sekä tietysti kahvinkeitin ja vedenkeitin. Viihdettä kiltalaisille tarjosi myös kiltahuoneen käyttöön lainattu Super Nintendo -pelikonsoli, joka taisi olla melko retro laite jo 2000-luvun alussa.
Kiltahuoneella sijainnut ikoninen seinämaalaus on lähtöisin talvella 2004 järjestetystä suunnittelukilpailusta, jonka voitti Juho Pättö. Toteutuksesta tuli luonnollisesti neuvotella yliopiston tilahallinnon kanssa, jonka silloinen vastuuhenkilö Jaakko Nikkilä päätti hyväksyä maalauksen ehdolla, että teoksen nimeksi annetaan “Neidon, Immen ryöstö”. Tämä ei tainnut olla taiteilijan alkuperäistä ajatusta kuvaava nimi, mutta kompromissin myötä herkkä, manga-tyylinen maalaus saatiin toteuttaa.
Mainitsemisenarvoista alkuperäisen kiltahuoneen sisustuksessa oli Kati Koposen kuvalla varustettu Periodin Pellettiläinen - taulu. Tavoitteena oli alkaa palkita periodeittain aina joku ansioitunut kiltalainen n. vuonna 2007, mutta Kati sai kunnian olla iki-perioidilainen, sillä perinne tyssäsi ensimmäiseen valintaan (ilmeisesti laiskuuttamme). Kiltahuoneelta löytyi myös SinäMinä ja Regina -lehtiä sekä vuosijuhlilta lahjaksi saatu ystäväkirja, johon eri kiltalaiset ja vierailevat tähdet paljastivat salojaan. Myös moni muu vuosijuhlalahja pääsi koristamaan kiltahuonetta.
Vuoden 2010 syksyllä kiltahuone siirtyi 1-vaiheen kappelin vieressä sijaitsevaan väestönsuojaan. Siellä se sai olla vuoteen 2015 saakka, jolloin yliopiston remontti pakotti meidät siirtymään väistötiloihin ensin 4-vaiheeseen ja lopulta G-baarin taakse IVH kampuksen (ent. Technopolis) tiloihin. Takaisin 1-vaiheen kiltahuoneelle päästiin wappuna 2018, remontin viivästyessä useaan otteeseen mm. puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi. Pelletin 1-vaiheen kiltahuoneen takahuoneessa on majaillut KRK sekä Cluster. Cluster jätti lähtiessään Pelletin kiltahuoneen täyteen pieniä liimattavia silmiä, jotka kertovat, että titeläiset vahtivat Pellettiä Big Brother -tyyliin vaikka he ovatkin muuttaneet uuteen kiltahuoneeseensa. Liimattavia silmiä löytyy vielä tänäkin päivänä ympäri Pelletin kiltahuonetta. Syksyllä 2020 ESN-muutti 1-vaiheen kiltahuoneen takahuoneeseen ja asustelee siellä edelleen.
Vuosien varrella Pelletin mainoslauseeksi yhdessä energiatekniikan Armatuurin ja sähkötekniikan Sätkyn kanssa on muodostunut ”maailman parhaaksi”, joka on löytynyt printattuna ymteläisten haalareista aina. Tämä on kuitenkin puhtaasti ympäristötekniikan koulutusohjelman kehittämä, markkinointitutkimuksen pohjalta kehitetty mainoslause vuodelta 2000, jolloin koulutusohjelman mainosmateriaaliin kuului mm. tällä sloganilla varustetut, oranssit Hankkija-tyyliset lippikset. Tuolloin ympäristötekniikalla oli yhteinen, ympäristöyliopiston nimeä kantava koulutusohjelma Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa. Opiskelu aloitettiin Kuopiossa ja Joensuussa ja DI-tutkinto suoritettiin lopuksi Lappeenrannassa. Tästä johtuen Pelletin ensimmäiset kursiot olivat kaksipäiväisiä ja kohdistuivat pääosin näihin kaupunkeihin. Alkuperäisiä, koulutusohjelman tukemia tapahtumia olivat myös syksyn savusaunaretki Karhusjärven majalle ja kevään tutustumisretki särän ja viinikulttuurin syntysijoille Lemille. Erityisesti jälkimmäisenä mainittu retki oli monien opiskelijoiden suosiossa, sillä niukkuuteen tottuneet opiskelijat osasivat luonnollisesti arvostaa loppumattoman runsasta pitopöytää (siis ruuan osalta loppumattoman).
Pelletti on historiansa aikana järjestänyt monta legendaarista tapahtumaa. Yhdessä Koneenrakennuskillan (KRK) kanssa ideoitu Sinkkurieha järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2004. Tausta-ajatuksena tapahtumassa oli luonnollisesti “törmäyttää” Pelletin ja KRK:n opiskelijoita hauskoissa, jossain määrin seuranhakuun liittyvissä bileissä. Muutamana ensimmäisenä vuonna tapahtuman promoamiseen ja järjestelyyn hankittiin apua myös Sinkkutyttökerholta. Ehkä joillakin koneteekkareilla oli tuolloin huolena, että tuleehan bileisiin varmasti riittävästi sinkkutyttöjä? Huoli oli tietysti aiheeton ja tapahtuma oli yllättävän suosittu jo ensimmäisinä vuosina. Siitä lähtien tapahtuma on järjestetty joka vuosi aina kevääseen 2017 asti.
Aikanaan Iltatähdessä, a.k.a Jätteessä, järjestettyjen bileiden etkoihin kuului kisailut nyt jo edesmenneellä Fartwall - areenalla (nykyään Timpan tontti), lajeina mm. eukonkanto ja palkintoina tietenkin kurkun kostuketta ja kondomeja. Bileiden pääsylippuina toimivat tuolloin haalarimerkit, joista kävi ilmi onko kantaja sinkku (tai sinkkumielinen), varattu vaiko kenties jotain siltä väliltä. Muutaman kerran haalarimerkkien tilaus onnistuttiin sössimään niin, että ainakin kerran ne tulivat liian myöhään (jolloin tilalla käytettiin pyykkipoikia) ja joskus merkit olivat täynnä suomen kielen sijaan kryptisiä kirjainsarjoja. Ja jos bileissä ei vielä se oikea osunut vielä kohdalle, mahdollisuudet olivat elossa aina Ylioppilastalon kellarissa pidetyille jatkoille asti!
Nuoremmille pellettiläisille tuttu ja rakas ymte-laulu sai alkunsa vuonna 2011. Sen ensimmäinen versio on kirjoitettu kiltahuoneen legendaariseen hirviö-päiväkirjaan muutama päivä ennen fuksiviikkojen alkua. Kyseisestä päiväkirjasta löytyy myös paljon muita muistamisen arvoisia hetkiä, onhan se toiminut kiltalaisten terapeuttina vuosien ajan. Ennen ymtelaulun syntymistä oli tapana huudella KRK:laisten kanssa ”yy-kaa-koo-PESÄÄ” ja vastauksena ”EI HERU”. Kun tähän huuteluun kyllästyttiin, haluttiin luoda oma laulu ja osoittaa, että Pelletti on yksinkertaisesti paras. Vuonna 2021 ymte-laulun sanoitus uudistettiin, kuitenkin niin, että vanha tuttu Kapteeni koukku-melodia säilyi. Suurin osa laulun sanoista jätettiin entiselleen, mutta viinaan liittyvät ilmauksen korvattiin esimerkiksi moskan peluulla ja legendaarisella ”Maailman parhaaksi” -lausahduksella.
Mieleenpainuvia hetkiä Pelletin historiassa on monia. Vuonna 2007 syksyllä teimme fuksikursion, jossa käytiin ensin Etelä-Karjalan jätehuollossa Joutsenossa ja sitten palattiin takaisin Lappeenrannan ohi kohteena Helsinki. Silloinen hallitus kursiomestarinaan Tytti Bruce oli juoninut, että teemme matkalla jäynän ja sanomme, että otaniemeläiset ovat ryssineet majoituksemme eikä Kossun (kuskimme) ole mahdollista ajaa takaisin yöllä ajoseurannan takia, joten meidän ei ole järkeä vain käydä Otaniemessä vaan perumme kursion. Aloitimme jäynän vihaisilla puhelisoitoilla ja huolestuneilla ilmeillä pj:n, kursiovastaavan sekä muiden hallituslaisten kesken. Muka vahingossa lipsautimme asian muutamalle kursiolaiselle, jotka levittivät huhua ongelmista eteenpäin. Lopulta pj teki kuulutuksen asiasta ja pahoitteli sitä, ettemme voi jatkaa kursiota, vaan ajamme takaisin yliopistolle. Kuulutus oli pakko tehdä katse ajosuuntaan päin, sillä muuten pokan pitäminen olisi ollut liian vaikeata. Kursiolaisten fiilis laski ja pettyneet ilmeet valtasivat bussin.
Osa epäili tätä huijaukseksi ja mukana olleet tutalaiset leuhkivat, että heillä olisi ollut varaa järjestää joku toinen vaihtoehto kursion jatkamiseksi. Kun ajoimme yliopiston pihaan kaikki olivat jo maansa myyneitä, mutta kursiovastaavan huutama "omstart, lisää kursiota, teitä on jäynätty" räjäytti taas pankin. Vessatauon jälkeen jatkoimme kohti Otaniemeä vielä paremmilla fiiliksillä kuin ennen kursiota. Parhaat kommentit kuultiin fuksivastaavan Pertsan suusta: "Menin lankaan, vaikka tiesin, että tää on kusetus".
Pelletti järjesti rankka-kursion yhdessä Armatuurin kanssa 2007 Kuopioon Kuolon eli lääketieteen opiskelijoiden vieraaksi. Matkalla käytiin myös Tampereella ja Oulun Eedenissä (eli Nokian Eedenissä, jostakin syystä meistä oli hauskaa muka aina mennä Oulun Eedeniin, jossa käytiinkin seuraavana vuonna). Matkalla legendaariseksi lauluiksi nousi Manahmanah, joka taipui tietenkin miksikäs muuksi kuin Munanaamaksi. Kyseistä laulua kuunneltiin erilaisissa riennoissa ainakin seuraava vuosi. Pidimme myös hallituksen kokouksen bussissa samaisella kursiolla, jonka pöytäkirja löytynee edelleen jostain Pelletin kätköistä. Avauksena toimi, mikä muukaan kuin oluttölkki. Täytyy mainita, että päätöksenteko oli erityisen sujuvaa.
Pj-takin tarina alkoi vuonna 2006 jälleen kateudesta siihen, että muiden kiltojen puheenjohtajilla oli niin hienot takit. Ei muuta, kun askartelemaan, totesi Sanni Kontinen, silloinen puheenjohtaja. Jokainen puheenjohtaja tämän jälkeen lienee lisännyt takkiin omat muistonsa, seuraavana vuonna Liisa Lahti ompeli isot vihreät PJ-kirjaimet takin selustaan ja joku lisäsi myöhemmin anaalitapin ja kortsuja. Myöhemmin anaalitappi on tuntemattomasta syystä katkennut. Nykyään Pelletin pj-takki on jo vakiintunut näky Skinnarilan niemellä. Pj-takkiin on myös lisätty LTKY:n pinssi, kortsuja sekä kasa tölkkinipsuja. Vuoteen 2009 asti haalarit ovat todellisen grafiitinharmaan sijasta olleet vihreänharmaat. Sen takia syksyllä 2018 killalle päätettiin tehdä uusi Pj-takki, sillä vanha takki ei enää moneen vuoteen ole vastannut kiltamme haalareiden todellista väriä ja oli jo muutenkin hieman reissussa rähjääntynyt. Vuonna 2015 Pelletti sai vuosijuhlalahjana vaaleanpunaiset karvalakit, joista tuli pj- ja vpj-hatut. Toinen karvalakeista roikkuu kiltahuoneella vanhan pj-takin kanssa.
Pelletti järjesti ensimmäistä kertaa wapun keväällä 2007. Sitä alettiin valmistella jo syksyllä ja hallitukseen valittiinkin erityisen paljon toimihenkilöitä auttamaan järjestelyissä. Koska Pelletti halusi järjestää jotain muutakin kuin vain vapunaaton bileet, järjestimme aikaisemmin wappuviikolla Pelletin peli-illan, jonka etkot järjestettiin yhteistyössä Pelikerhon kanssa Sportsbarissa Lappeenrannan keskustassa. Etkoilla oli mahdollista pelailla mm. eri nintendopelejä ja Singstaria jne. Kävijöitä ei ollut aivan älyttömästi, mutta ainakin tapahtuman järjestäjillä oli hauskaa. Jatkoilla tupa olikin jo täynnä.
Muuta spesiaalia vappuaattona oli Wappuetkot Jätteessä, jossa tarjolla oli juominkien lisäksi myös makkaraa ja salaattia. Wappubileet järjestettiin Doriksessa esiintyjinä Regina (joka oli keikkatauolla, mutta saatiin suostuteltua lavalle ja joka lähetti myöhemmin kiitosviestejä siitä, kuinka ihanat bileet olivat olleet) sekä Kemopetrol. Uutuutena oli myös, että YO-talon Kellari oli varattu iltabileiden jatkopaikaksi ja populaa siellä olikin todella paljon.
Mainittavaa on myös, että koska kaikki ei aina mene kuin strömsössä, Pelletin silloinen pj Lismu (Liisa Lahti) joutui hieman raapimaan päätään, kun Saunayön lavan rakennusmateriaaleista puuttui lautatavaraa ja vanereita, joka huomattiin vasta pari päivää ennen tapahtumaa. Ahkera soittelu ja vonkaaminen palkittiin, ja Puukeskus suostui lahjoittamaan vanereita ja lautoja yli tarpeen. Saunayön lava saatiin pystyyn talkoovoimin ja rakennettiin pieteetillä; silloisen TeMun pj:n sanoin "tää on paras lava mitä oon nähnyt". Onneksi näin, sillä Saunayön iltana alkoi lumimyrsky ja viimeisten esiintyjien aikana lunta satoi vaakasuorassa. Pelletin pj ja ystävällinen armatuurilainen Masis-Markku kävivätkin korjailemassa takaseinän pressua, joka oli lähteä lentoon kesken keikan.
Myöhemmin Pelletin perinteiseksi wapun tapahtumaksi muodostui Loungebileet, jotka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 Iltatähdessä. Ohjelmassa tuolloin oli bingoa, karaokea, tietovisa ja beer pongia sekä paikalla oli myös haitarin soittaja. Mukana bileissä oli Lutes, joka toimitti muun muassa ilmasta syötävää. Loungebileet olivat menestys ja niiden järjestämistä on jatkettu seuraavina vuosina. Vuonna 2020 Loungebileet järjestettiin syyswappuna yolon parkkipaikalla ja vuonna 2021 etäbileinä. Tapahtuman ohjelma on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana ja tarkoituksena on ollut järjestää rento hengailutapahtuma.
Pelletin ensimmäinen tyttökalenteri tehtiin jo vuonna 2003 ja tämän jälkeen teko aloitettiin uudestaan vuonna 2012. Vuoden 2013 versio löytyy edelleen Pelletin kiltahuoneelta. Vuonna 2021 päätettiin 20 v.-juhlavuoden kunniaksi tehdä tyttökalenteri vuodelle 2022 ja tätä varten valittiin tyttökalenterivastaava.
Myös opiskelijat ovat perinteisesti osallistuneet ympäristötekniikan koulutusohjelmaa koskevaan tiedonvälitykseen ja opiskelupaikkojen markkinointiin tekemällä esimerkiksi pieniä tietoiskuja kotiseutujensa lukioihin. Syksyllä 2004 Pelletin hallitus päätti tehostaa opiskelupaikkamarkkinointia vierailemalla muutamassa Lahden ja Kouvolan alueen isossa lukiossa koulutusohjelman sponsoroimana. Silloisen hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä jalkautui pariksi päiväksi pikkubussilla sivistämään mainittuja lukiolaisia tärkeästä alasta ja opiskelumahdollisuuksista. Tiedä sitten saatiinko montaakaan hakijaa seuraavan kevään yhteishakuun, mutta retken kustannuksia madalsi onneksi se, että majoitus järjestyi eräältä Valkealan vuokramökiltä siivouspalkalla. Isoin kiitos tästä markkinareissusta kuului eritoten Sanna Karhulle. Sekä tietysti pikkubussin ajamiseen kyenneille (Minna Naukkarinen ja Juha Kortelainen).
Vähän nuoremmille suunnattua ympäristötekniikan markkinointia oli eräiden päiväkotiryhmien vierailut Pelletin kiltahuoneella (ainakin vuosina 2004 ja 2005). Lasten kanssa pelattiin jätteiden kierrätyspeliä ja kuunneltiin kiertotalous-aiheinen satu. Leikkijöinä ja satutäteinä toimivat tuolloin Kirsi Koivunen, Mari Hupponen ja Juha Viholainen. Tiettävästi vielä vuonna 2014 Pelletin toimihenkilöihin on kuulunut Päiväkotivastaava, jonka toimenkuvaan kuului järjestää fuksien kanssa ympäristöaiheisia leikkihetkiä Skinnarilan päiväkodin lapsille.
Vuodesta 2019 alkaen Pelletti on tehnyt yhteistyötä LUT Junior Universityn kanssa. LUT Junior University- päivinä lähikoulujen 8. luokkalaiset saapuvat yliopistolle tutustumaan eri koulutusohjelmiin. Vuoden 2019 puheenjohtaja Jenni Partti suunnitteli Pelletin rastille ”pakohuonepelin”, jossa on muun muassa vedenkulutukseen ja hiilijalanjälkeen liittyviä tehtäviä. Vuodesta 2019 alkaen on killalle valittu tästä vastuussa olevat LUT Junior University -vastaavat.
Pelletti ry:n yksi suurimmista saavutuksista on Ympäristöteekkaripäivien alullepano. Ajatus lähti oikeastaan kateudesta ja harmistuksesta siihen, ettei ympäristöteekkareilla ollut koneteekkareiden tai titeläisten kokoontumisien kaltaisia Kirkastusjuhlia tai Titeenien Taistoa. Niinpä Tampereen ympäristöteekkareiden vieraillessa Lappeenrannassa vuonna 2005 ehdotimme heille, että alkaisimme järjestää omia karkeloita. Koska sekä Tampereen että Otaniemen teekkarit olivat jo vierailleet lähiaikoina Lappeenrannassa, ehdotimme ensimmäisten Ympäristöteekkaripäivien pitopaikaksi Tamperetta, jossa ne järjestettiinkin syksyllä 2006. Ohjelmassa oli mm. asiapitoinen paneelikeskustelu sekä Hervanta-pelin pelaaminen nakkimössöineen. Mainittakoon, että lappeenrantalaiset voittivat ovelalla pelitaktiikallaan.
Ensimmäiset Ympäristöteekkaripäivät Lappeenrannassa järjestettiin seuraavana vuonna, joita seurasi Oulu ja Otaniemi. Kierto on säilynyt tähän päivään saakka. Lappeenrannan Ympäristöteekkaripäiville 2007 kuului edellisvuotta asiapitoisempi seminaari, jossa puhujia oli mm. Ympäristökeskukselta sekä ympäristötekniikan koulutusohjelmalta. Seminaaria seurasi supersuositut sitsit Aalefilla, jatkot Kellarissa sekä seuraavan päivän krapulakyykkä, jossa oli nolla osallistujaa. Bileet olivat siis olleet onnistuneet.
Pelletti alkoi valita kunniajäseniä täytettyään 10-vuotta. Killan ensimmäiseksi kunniajäseneksi valittiin Liisa Lahti monipuolisesta ja pitkäjänteisestä vaikuttamisesta killan hyväksi. Samassa vuosijuhlassa professori Lassi Linnanen ja laboratorioinsinööri Simo Hammo palkittiin Killalle tärkeä henkilö-tunnustuksella, joka voidaan antaa kiltaan kuulumattomalle henkilölle. Seuraavan kerran kunniajäsenyyksiä myönnettiin 15-vuotisjuhlissa Kehruuhuoneella, jolloin kunniajäsenyyden saivat Sanni Kontinen, Maija Leino, Henna Peltoniemi ja Janne Suortti. Nykyään kunniajäsenyyksiä voidaan myöntää killan syyskokouksessa ja kevätkokouksessa. Vuoden 2021 kevätkokouksessa myönnettiin seitsemän uutta kunniajäsentä, jotka palkittiin 20. vuosijuhlilla. Vuonna 2021 valitut kunniajäsenet olivat Elina Seppä, Eetu Hyyppä, Mari Pirtilä, Mitja Hokkanen, Minttu Valjakka, Henri Mikkonen sekä Antti Pietiläinen. Saimaisena juhlavuoten Pelletti päätti 20-vuotislahjaksi hankkia jäsenistölleen soutuveneen. Koko jäsenistö sai äänestää uuden veneen nimestä, minkä seurauksena soutuvene nimettiin Mamelukiksi.
Pelletti ry:n puheenjohtajat aikojen alusta alkaen:
2001 Sanni Väisänen (os. Mikkonen)
2002 Kaisa Pellinen (os. Lappeteläinen)
2003 Heidi Ranttila (os. Punttila)
2004 Kirsi Koivunen
2005 Sanna Karhu
2006 Sanni Kontinen
2007 Liisa Lahti
2008 Reetta Lind
2009 Ellen Hakala
2010 Maija Leino
2011 Jenni Tervaportti
2012 Henri Honkanen
2013 Lassi Leinonen
2014 Vesa Liukkonen
2015 Elina Seppä
2016 Eetu Hyyppä
2017 Henri Mikkonen
2018 Minttu Valjakka
2019 Jenni Partti
2020 Olivia Kuronen
2021 Suvi-Tuuli Ryhänen
