Ensimmäinen luku
Nimi, kotipaikka ja tarkoitus
1 § Yhdistyksen nimi on Pelletti ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta.
2 § Yhdistys on ainejärjestö, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi. Killan tarkoituksena on:
- yhdistää Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopisto LUT:n (myöhemmin LUT-yliopisto) ympäristötekniikan opiskelijoita
- herättää ja ylläpitää kiinnostusta ammatillisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
- ajaa jäsentensä yhteisiä etuja yhdessä LUT-yliopiston ylioppilaskunnan ja muiden LUT-yliopiston kiltojen kanssa
- pitää yhteyttä LUT-yliopiston ympäristötekniikan koulutusohjelmasta valmistuneisiin henkilöihin
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi kilta:
- järjestää kokouksia, juhlia, opintomatkoja, keskustelutuokioita ja muita jäsenilleen suunnattuja vastaavanlaisia tapahtumia
- hoitaa killan tiedotustoimintaa
- auttaa uusia jäseniään tutustumaan yliopistoon
- auttaa jäseniään opintojen aikana ilmenevissä ongelmissa
- pitää yhteyttä vastaaviin tavoitteisiin pyrkiviin kerhoihin ja yhdistyksiin
- voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, omistaa toimintaansa liittyvää kiinteää omaisuutta, toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, ja kerätä asianomaisella luvalla varoja.
4 § Killan virallinen kieli on suomi.
Toinen luku
Jäsenet ja maksut
5 § Killan jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kunniajäsenet, kannatusjäsenet sekä tukijäsenet.
6 § Killan varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä ja jäsenenä olla jokainen LUT-yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskeleva henkilö ja LUT-yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Lisäksi kiltaan voi liittyä ympäristötekniikasta kiinnostunut henkilö hallituksen hyväksymän kirjallisen anomuksen perusteella. Varsinainen jäsen valmistuttuaan säilyttää jäsenyytensä kuluvan kalenterivuoden loppuun saakka.
7 § Killan kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä killan toiminnasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö, joka haluaa tukea killan tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäseniksi voi liittyä ympäristötekniikasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö hallituksen hyväksymän kirjallisen anomuksen perusteella.
8 § Killan tukijäseneksi voidaan hyväksyä killan toiminnasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö, joka haluaa tukea killan tarkoitusta ja toimintaa. Tukijäseniksi voi liittyä ympäristötekniikasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö
9 § Killan kokous tai killan hallituksen kokous hyväksyy varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet ja tukijäsenet.
10 § Kunniajäseneksi kilta voi kutsua henkilön, joka on ansioitunut killan toiminnassa tai muuten erityisellä tavalla edistänyt sen pyrkimyksiä, kun vähintään 2/3 läsnäolevista kannattaa kutsumista killan kokouksessa.
11 § Varsinaiset jäsenet ovat velvollisia suorittamaan killalle liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus määritellään killan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on kalenterivuosittainen.
12 § Kannatusjäsenet ovat velvollisia suorittamaan killalle vuosittain kannatusjäsenmaksun, jonka suuruus määritellään killan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan, suuruuden ollen kuitenkin minimissään jäsenmaksun verran. Jäsenmaksu on kalenterivuosittainen.
13 § Tukijäsenet ovat velvollisia suorittamaan killalle vuosittain tukijäsenmaksun, jonka suuruus määritellään killan yleiskokouksessa vuodeksi kerrallaan, suuruuden ollen kuitenkin minimissään jäsenmaksun verran. Jäsenmaksu on kalenterivuosittainen.
14 § Killan kunniajäsenet eivät ole velvollisia suorittamaan jäsenmaksua.
15 § Varsinaisen jäsenen tulee maksaa killan kuluvan kalenterivuoden jäsenmaksu, kannatusjäsenen killan kuluvan kalenterivuoden kannatusjäsenmaksu ja tukijäsenen killan kuluvan kalenterivuoden tukijäsenmaksu killan hallituksen kokouksessa päättämään ajankohtaan mennessä. Jos jäsen ei ole suorittanut vuotuista jäsenmaksua killan hallituksen määräämään päivään mennessä, katsoo kilta jäsenen eronneeksi killasta.
16 § Jäsenyyksien edut päätetään vuosittain killan yleiskokouksessa. Yhdistyksen hallituksella on mahdollisuus lisätä uusia etuja.
17 § Jäsen voi milloin tahansa erota killasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta killan kokouksen pöytäkirjaan. Erotessaan jäsenen tulee maksaa mahdolliset velkansa, joita hänellä on killalle sekä luovuttaa killalle kuuluva omaisuus. Jäsenen erotessa killasta jäsenmaksua ei palauteta.
18 § Erottaminen: Mikäli killan jäsen toimii killan arvojen vastaisesti tai toiminnallaan tuottamuksellisesti aiheuttaa killalle vahinkoa, on killan hallituksella oikeus jäsentä kuultuaan erottaa jäsen killasta seuraavaan killan kokoukseen saakka. Seuraava killan kokous päättää pidempiaikaisesta erottamisesta tai muista jatkotoimenpiteistä.
Kolmas luku
Hallinto
19 § Killan päätösvaltaa käyttää killan kokous sekä toimeenpanovaltaa syyskokouksen valitsema hallitus.
20 § Killan nimenkirjoitusoikeus on killan puheenjohtajalla, rahastonhoitajalla sekä hallituksen erikseen oikeuttamalla henkilöllä, jokaisella yksinään.
Neljäs luku
Killan kokous
21 § Killan yleiskokouksia ovat syyskokous, kevätkokous ja ylimääräiset kokoukset. Killan yleiskokoukset kutsuvat koolle killan hallitus. Näissä säännöissä killan yleiskokouksista käytetään nimitystä killan kokous.
22 § Kokouskutsu, jossa mainitaan kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat, on oltava killan ilmoitustaululla vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokousmateriaali on oltava saatavilla killan hallitukselta pyydettäessä vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta.
23 § Killan kokoukseen voidaan osallistua kokouskutsussa niin mainittaessa myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
24 § Killan kokouksissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat killan varsinaiset jäsenet. Muilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouksen päätöksellä puhe- ja läsnäolo-oikeus voidaan myöntää myös kiltaan kuulumattomalle. Valtakirjalla ei saa äänestää.
25 § Kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
26 § Killan kokoukset ovat
- Syyskokous loka- tai marraskuussa, jolloin ainakin
- todetaan päätösvaltaisuus
- valitaan killan hallituksen puheenjohtaja
- valitaan killan hallituksen muut jäsenet
- nimetään kaksi toiminnantarkastajaa henkilökohtaisine varajäsenineen
- määrätään liittymismaksun sekä kannatusjäsenten ja varsinaisten jäsenten vuotuisten jäsenmaksujen suuruudet
- päätetään jäsenyyksiin kuuluvat edut
- käsitellään ja hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
- Vuosikokous helmi- tai maaliskuussa, jolloin ainakin
- todetaan päätösvaltaisuus
- käsitellään ja vahvistetaan edellisen vuoden tilikertomus ja tilinpäätös
- käsitellään toiminnantarkastajien lausunto
- käsitellään vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
- Ylimääräinen kokous hallituksen aloitteesta tai 1/10 killan äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti sitä hallitukselta vaatiessa. Tällöin kokous tulee pitää kuukauden sisällä hallituksen saatua tiedon pyynnön esittämisestä
27 § Päätökset killan kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei toisin mainita. Äänten jakautuessa tasan, toistetaan äänestys kerran. Jos äänet jakautuvat edelleen tasan, päätöksen ratkaisee aina arpa.
28 § Killan kokouksessa ensimmäistä kertaa käsittelyssä oleva asia pannaan pöydälle milloin viisi (5) kokouksen läsnäollutta äänivaltaista osanottajaa sitä vaatii, ellei kokous ¾ äänten enemmistöllä julista asiaa kiireelliseksi, jolloin se on käsiteltävä samassa kokouksessa.
Viides luku
Hallitus
29 § Killan syyskokous valitsee hallituksen, johon kuuluu 5-11 jäsentä puheenjohtaja mukaan luettuna.
30 § Hallituksen tehtävänä on:
- hoitaa killan asioita
- kutsua killan kokous koolle
- valmistella kokouksessa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset
- huolehtia killan hallinnosta sekä valvoa sääntöjen noudattamista
- valvoa killan omaisuuden ja talouden hoitoa
- nimittää toimikunnat ja -henkilöt
- valvoa toimikuntien ja –henkilöiden toimintaa
- laatia vuosikertomus ja tilinpäätös
- laatia talousarvio ja toimintasuunnitelma
- päättää killan edustuksesta
- pitää yllä killan jäsenrekisteriä
31 § Puheenjohtajan tehtävänä on:
- edustaa kiltaa ellei hallitus toisin päätä
- kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niissä puhetta
- esittää killan kokoukselle hallituksen esitykset, ellei hallitus toisin päätä
- ja puheenjohtajan ollessa estynyt, varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä.
32 § Killan syyskokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muut jäsenet kalenterivuodeksi kerrallaan.
33 § Hallituksen tulee nauttia killan jäsenten luottamusta. Killan kokous voi erottaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään kesken toimikauden, ellei hallitus tai sen jäsen nauti killan luottamusta. Jos hallituksen jäsen erotetaan tai hän muusta syystä eroaa tehtävästään, voi killan kokous valita hänen tilalleen uuden jäsenen.
34 § Hallituksen kokous on päätösvaltainen, jos kaikille sen jäsenille on tiedotettu kokouksesta ja jos läsnä on yli puolet hallituksen jäsenistä siten, että puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet jakautuvat tasan, on puheenjohtajan ääni ratkaiseva, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen kokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Hallituksen kokouksen pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa.
35 § Hallituksen kokous voidaan järjestää ja siihen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Kuudes luku
Toimikunnat ja –henkilöt
36 § Killan hallitus voi nimetä avukseen toimikuntia. Toimikunnat vastaavat toiminnastaan killan hallitukselle.
37 § Toimihenkilöitä ovat hallituksen jäsenten lisäksi toimikuntien jäsenet sekä muut killan hallituksen valitsemat toimihenkilöt.
38 § Toimihenkilöt valitaan enintään vuodeksi kerrallaan.
Seitsemäs luku
Talous
39 § Killan tili- ja toimikausi on kalenterivuosi.
40 § Killan talouden hoitoa valvovat tilintarkastajat, joille hallituksen on toimitettava tilit vähintään kolmekymmentäyksi (31) vuorokautta ennen vuosikokousta ja muulloinkin pyydettäessä.
41 § Tilintarkastajien lausunto tulee toimittaa hallitukselle viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen vuosikokousta ja muulloinkin pyydettäessä.
Kahdeksas luku
Merkkiohjesääntö
42 § Killan merkki:
- Ympäristötekniikan killan Pelletti ry:n merkin muodostaa hammaspyörä. Hammaspyörän keskellä on puu, jonka sisällä lukee Pelletti. Puu kasvaa maasta johon on kirjattu LUT. Merkin koko on vapaasti valittavissa, mutta sen leveys- tai korkeussuhteita ei saa muuttaa.
- Killan merkin käytöstä päättää Pelletti ry:n hallitus.
43 § Kiltanauha:
1) Killan kiltanauhassa on Pelletti ry:n ja LUT-yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) kuntanauhan värit: Nauhan yläreuna on harmaa ja hopeinen ja alareunassa ylhäältäpäin lukien punainen ja musta raita. Nauhan leveys on 35 mm jaettuna siten, että harmaa raita on 20 mm leveä, hopea raita 3 mm leveä ja punainen ja musta raita 6 mm leveitä.
44 § Kiltanauhan käyttö:
- Kiltanauhaa käyttävät killan jäsenet akateemisissa juhlatilaisuuksissa sekä kiltaa edustettaessa.
- Kiltanauhaa kannetaan siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalle. Nauhaa tulee käyttää niin, että se ei osu paljaaseen ihoon. Jotta nauha ei osu ihoon voi sitä käyttää ruusukkeena. Ruusukkeena käytettäessä, nauha kiinnitetään oikeaan rintaan.
- Kiltanauhaa kannetaan harmaa väri yläpuolella.
- Kiltanauhaa tulee käyttää yhdessä LTKY:n kuntanauhan kanssa, mikäli LTKY:n merkkiohjesääntö sallii kuntanauhan käytön. Muutoin kiltanauhaa tulee käyttää yksin. Pelletti ry:n kiltanauhaa tulee kantaa LTKY:n kuntanauhan alapuolella.
- Kiltanauhaan ei tule kiinnittää mitään, mitä siihen ei ole erikseen kiinnitettäväksi määrätty.
45 § Killan rintamerkki:
- Killan rintamerkki on killan merkki ilman tekstejä Pelletti ja LUT. Rintamerkin halkaisija on 12 mm.
- Pelletin hallituksen jäsenen ja hallituksen jäsenenä toimineen rintamerkki on hopean värinen. Pelletin jäsenistön merkki on pronssin värinen.
46 § Killan rintamerkin käyttö:
- Killan merkkiä käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa sekä kiltaa edustettaessa.
- Merkkiä kannetaan vasemmassa rintapielessä.
- Merkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta.
- Rintamerkin käyttöoikeuden saa teekkarilakin käyttöoikeuden yhteydessä tai hallituksen erillisellä päätöksellä. Käyttöoikeus on ikuinen.
47 § Killan kunniajäsenen merkki:
- Kunniajäsenen merkki on kullanvärinen killan rintamerkki.
- Kunniajäsenen merkkiä ovat oikeutettuja käyttämään killan kunniajäsenet. Käyttöoikeus on ikuinen ellei toisin päätetä. Mikäli kunniajäsen toimii killan arvojen vastaisesti tai toiminnallaan tuottamuksellisesti aiheuttaa killalle vahinkoa, on killan hallituksella oikeus erottaa kunniajäsen killasta seuraavaan killan kokoukseen saakka. Seuraava killan kokous päättää pidempiaikaisesta erottamisesta tai muista jatkotoimenpiteistä.
48 § Killan ansiomerkki
Ansiomerkki on Pelletti ry:n virallinen merkki, ilman tekstejä Pelletti ja LUT. Halkaisijaltaan merkki on 25 mm ja niitä on kolmea eri ansioituneisuuden tasoa. Tasot ovat kultainen, hopeinen ja pronssinen. Ansiomerkeistä käytetään ainoastaan vain arvokkainta.
49 § Merkin käyttö
Ansiomerkkiä käytetään akateemisen kunniamerkin tavoin. Merkkiä kannetaan vasemmassa rinnuksessa tai kiltanauhassa. Merkin käyttöoikeus on elinikäinen.
50 § Ansiomerkkien myöntäminen
Ansiomerkin myöntämisestä päättää Pelletin hallitus kokouksessaan. Ansiomerkkiä ei voida myöntää killan istuvan hallituksen jäsenelle. Killan hallitus pitää kirjaa merkin saaneista henkilöistä.
Merkkien luokat ja myöntämisperusteet ovat:
- Kultainen ansiomerkki myönnetään killan entiselle tai nykyiselle jäsenelle usean vuoden erityisen ansiokkaasta toiminnasta killan sekä opiskelijayhteisön hyväksi. Henkilö on omalla toiminnallaan edistänyt Pelletin sekä Lappeenrannan opiskelijayhteisön toimintaa. Henkilöä voi luonnehtia avuliaaksi, luotettavaksi sekä ahkeraksi killan edustajaksi.
- Hopeinen ansiomerkki myönnetään killan entiselle tai nykyiselle jäsenelle usean vuoden erityisen ansiokkaasta toiminnasta killan hyväksi. Henkilö on esimerkillään innostanut myös muita entistä aktiivisempaan toimintaan killan parissa.
- Pronssinen ansiomerkki myönnetään killan entiselle tai nykyiselle jäsenelle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti killan hyväksi.
51 § Ansiomerkkien luovuttaminen
Ansiomerkit luovutetaan, mikäli mahdollista, Pelletti ry:n vuosijuhlilla.
Yhdeksäs luku
Erityisiä määräyksiä
52 § Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävissä yhdistyksen kokouksissa vähintään ¾ äänten enemmistöllä. Jäljelle jääneet varat on luovutettava LUT-yliopistolle käytettäväksi, ympäristötekniikan opiskelun edistämiseen jälkimmäisen purkukokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.
53 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosehdotus on hyväksytty kahdessa (2) perättäisessä killan kokouksessa vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Kokousten välin on oltava vähintään neljätoista (14) vuorokautta.
54 § Muilta osin noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.
55 § Killan virallisesta ilmoitustaulusta päättää killan kokous.
Pelletin arvot
Meidän Pelletti
Pelletti on olemassa jäseniään varten. Jokainen jäsen on toiminnan kannalta merkityksellinen ja kaikille annetaan mahdollisuus osallistua sekä luoda heidän näköistään Pellettiä.
Yhdenvertaisuus
Pelletissä jokainen jäsen saa olla oma itsensä taustastaan riippumatta. Pyrimme edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassamme. Pelletti ei hyväksy minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista tai muuta yhdenvertaisuuden periaatteen vastaista käytöstä.
Ennen ei aina ollut paremmin
Pelletin toimintaa tehdään aina sen nykyisiä jäseniä varten. Perinteitä on hyvä kunnioittaa, mutta toiminnan tulee voida muuttua ja kehittyä jäsentensä sekä ympäröivän yhteiskunnan mukana.
Mahdollisuus vaikuttaa
Pelletin päätöksenteko on demokraattista, läpinäkyvää ja avointa. Jäsenistöllä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksenteossa. Pyrimme varmistamaan, että tuotettu tieto ja tarjottavat palvelut ovat kaikkien saatavilla sekä ymmärrettävissä.
Kestävyyden kasvualusta
Pelletti ottaa toiminnassaan huomioon vastuullisuuden taloudenhoidossa sekä päätöksenteossa. Pyrimme toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja tekemään valintoja, jotka tukevat pitkäaikaista kestävyyttä sekä ympäristön hyvinvointia.